Jobin 11
Raamattu 1933/38
11 Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?
3 Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?
4 Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.
5 Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan
6 ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
7 Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?
8 Se on korkea kuin taivas - mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela - mitä voit ymmärtää?
9 Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.
10 Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?
11 Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.
12 Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.
13 Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa -
14 mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi -
15 silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.
16 Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.
17 Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.
18 Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet - käyt turvallisesti levolle,
19 asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
20 Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."
Job 11
King James Version
11 Then answered Zophar the Naamathite, and said,
2 Should not the multitude of words be answered? and should a man full of talk be justified?
3 Should thy lies make men hold their peace? and when thou mockest, shall no man make thee ashamed?
4 For thou hast said, My doctrine is pure, and I am clean in thine eyes.
5 But oh that God would speak, and open his lips against thee;
6 And that he would shew thee the secrets of wisdom, that they are double to that which is! Know therefore that God exacteth of thee less than thine iniquity deserveth.
7 Canst thou by searching find out God? canst thou find out the Almighty unto perfection?
8 It is as high as heaven; what canst thou do? deeper than hell; what canst thou know?
9 The measure thereof is longer than the earth, and broader than the sea.
10 If he cut off, and shut up, or gather together, then who can hinder him?
11 For he knoweth vain men: he seeth wickedness also; will he not then consider it?
12 For vain men would be wise, though man be born like a wild ass's colt.
13 If thou prepare thine heart, and stretch out thine hands toward him;
14 If iniquity be in thine hand, put it far away, and let not wickedness dwell in thy tabernacles.
15 For then shalt thou lift up thy face without spot; yea, thou shalt be stedfast, and shalt not fear:
16 Because thou shalt forget thy misery, and remember it as waters that pass away:
17 And thine age shall be clearer than the noonday: thou shalt shine forth, thou shalt be as the morning.
18 And thou shalt be secure, because there is hope; yea, thou shalt dig about thee, and thou shalt take thy rest in safety.
19 Also thou shalt lie down, and none shall make thee afraid; yea, many shall make suit unto thee.
20 But the eyes of the wicked shall fail, and they shall not escape, and their hope shall be as the giving up of the ghost.